Authors statement:

The author has prohibited machine learning bots or algorithms from copying, modifying or otherwise using any of the content published on this blog.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Aina, itsessään ja oletusarvoisesti – osa 1.

Jos YK:n "rotusyrjintä"-määritelmä laajennetaan rasismin määritelmäksi, on rasismilla silloin kaksi kriteeriä.

1) Sen täytyy pohjata "rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalaisuuteen tai etnisyyteen".

2) Sen täytyy aiheuttaa "erottelua, poissulkemista tai sellaista etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on yhdenvertaisuuden tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla elämän alalla".

[Huom. Pidän YK:n määritelmää rotusyrjinnästä essentialistisena ja puutteellisena, mutta edetään tällä erää sillä, koska tämä lienee yleisesti tunnetuin määritelmä myös rasismille.]

Edelliseen perustuen maahanmuuttokriittisyys voi olla rasismia monesta syystä, riippuen siitä minkälaisin asentein sitä harjoitetaan – esimerkkeihin on tarpeetonta mennä. Rasismia se on kuitenkin aina, itsessään ja oletusarvoisesti yhdellä tietyllä yleisellä tavalla. Tämä sisältyy sanaan 'maahanmuuttokritiikki' ja koskee kaikkia maahanmuuttajiin kohdistuvia negatiivisia asenteita – myös sellaisia joita ei kutsuta maahanmuuttokritiikiksi.


Suomeen kohdistuvalla maahanmuutolla tarkoitetaan Suomeen kohdistuvaa muuttoa, jossa toimijana on sellainen ulkomailla syntynyt tai asunut ihminen, joka ei ole syntynyt Suomen kansalaiseksi. Oleellista tässä yhteydessä on huomata, että maahanmuuttoa aivan olennaisesti määrittää muuttajan kansallinen ja etninen alkuperä sekä kansallisuus (tai kansalaisuudettomuus) – muussa tapauksessa puhuttaisiin vain muutosta tai paluumuutosta. 'Maahanmuuttajuus' on siis etnisyyteen ja kansalaisuuteen perustuva kategoria.

Kun maahanmuuttoon kohdistetaan kritiikkiä, tai itse ilmiöön tai maahanmuuttajiin projisoidaan negatiivisia mielikuvia, yleistyvät näin ilmaistut asenteet juuri maahanmuutto-sananvalinnan takia koskemaan väistämättä kaikkia maahanmuuton subjekteja eli maahanmuuttajia (ja usein myös muita tällaisiksi käsitettyjä ihmisiä). Näin kritiikki tai negatiiviset mielikuvat tuottavat tahtomattakin Suomeen muuttaneiden ei-suomalaisten etnisyyksien ja suomalaisten välistä eriarvoisuutta juuri alkuperän ja kansalaisuuden perusteella. Maahanmuuttoa ei yksinkertaisesti ole olemassakaan ilman näitä statuksia.

Toisin sanoen, sellaisen tiedon tuottaminen tai välittäminen, joka yhdistää negatiivisia mielikuvia maahanmuuttajiin tai maahanmuuttoon ilmiönä (tämä kun väistämättä myös rinnastuu maahanmuuttajiin ryhmänä) on rasismia.

Rasismia tästä tekee seuraavat seikat:

1) Tällaisen rinnastusten kautta kritisoidaan automaattisesti maahanmuuttajia kansalliseen alkuperään, kansallisuuteen ja etnisyyteen perustavan syyn perusteella. Maahanmuuttaja nimittäin ei ole maahanmuuttaja mistään muusta syystä kuin hänen kansalliseen alkuperään, kansallisuuteen ja etnisyyteen perustavan syyn perusteella.

2) Tällaiset rinnastukset luovat ja tukevat käytäntöjä, jotka aiheuttavat erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on yhdenvertaisuuden tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla elämän alalla.

Tiedän, että edellinen nostaa monien maahanmuuttokriitikoiden karvat pystyyn, mutta tämä ei ole minun vikani, minä en ole näitä rasistisia rinnastuksia nimittäin keksinyt.


"Syrjintää! Sananvapauden tukahduttamista! Maahanmuuttoa ei voi kritisoida tulematta leimatuksi rasistiksi!", rasistit kivahtavat. Eikä ole, väärin argumentoitu! Kysymys on vain ja ainoastaan siitä faktasta, että maahanmuuttoa ei voi kritisoida olematta rasisti. Rasismin osoittamisella ja sananvapauden rajoituksilla puolestaan ei ole mitään korrelaatiota, kuten kaikki hyvin teidämme. Eikä kyse ole leimaamisesta, vaan rasismista itsestään ja rasistina olemisesta. Rasismi ei ole leima, vaan tietynlaisen käytöksen selkeä määritelmä. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys vaan yleisen rasismimääritelmän yksiselitteistä tulkintaa.

Taloutta, tulonjakoa, asumisjärjestelyjä, byrokratiaa, lakia, sosiaalisia palveluja ja niin edelleen voi kritisoida olematta rasisti, mutta ei niin, että tämä kohdistuu jonkun syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään tahi kansallisuuteen ja aiheuttaa erottelua, poissulkemista tai sellaista etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on yhdenvertaisuuden tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla elämän alalla. Tämä on erittäin yksiselitteistä ja selvää.

Jos halutaan olla oikeudenmukaisia, niin kritiikin kuin siitä mahdollisesti seuraavan käytännönkin on oltava sellaista, että se koskettaa kaikkia yhdenvertaisesti tai ei ketään. Tämä saattaa tietysti johtaa siihen, että rasistit – vältelläkseen ilmeisen rasisminsa ilmeisyyttä – alkavat epäloogisesti vaatia entistä tiukempia, universaaleja luokkaan ja sosiaaliseen asemaan liittyviä syrjintäkäytäntöjä säilyttääkseen kansalliset puhtausfantasiansa. Tällaisiin näkökulmamuutoksiin olen nimittäin törmännyt erinäisissä keskusteluissa rasistien kanssa, kun olen ensin osoittanut heidän ajattelunsa rasistisuuden. Kysymykseksi tietysti jää, onko luokkaan ja sosiaaliseen asemaan liittyvä syrjintä yhtään sen oikeutetumpaa kuin rasistinen syrjintä? No eipä se ole ei.

*

Loppukaneettina haluan ehdottaa kaikille maahanmuuttokriitikoille ja muille, joita asia koskee, eräänlaista järjenkäytön yleisille periaatteille pohjaavaa periaatesopimusta. Mitä jos ratkaisisimme tämän iänikuisen 'rasismia–ei rasismia' -jankkauksen vahvimman argumentin periaatteella? Eli että jos kukaan ei pysty esittämään maahanmuuttokritiikin ei-rasistisuudesta vahvempia argumenttia kuin mitä tässä olen sen rasistisuudesta todennut, on näkemykseni silloin hyväksyttävä vallitsevaksi asiaintilaksi kunnes toisin todistetaan ja sillä selvä. Se, joka ei sopimuksessa pysy on valehtelija ja vaietkoon ikuisesti, niin ei tarvitse varta vasten vaientaa.


P.S.:  Etnisin perustein tapahtuva syrjintä on Suomessa kielletty muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Kielto ei kuitenkaan koske viranomaisten harjoittamaa ulkomaan kansalaisten erityiskohtelua silloin, kun se on lakiin perustuvaa. Esimerkiksi ulkomaalaisen maahan saapumista ja oleskelua voidaan rajoittaa, samoin kuin heidän yhdenvertaisuutensa toteutuminen on vajavaista tai jää kokonaan toteutumatta sellaisten universaaleiksi käsitettyjen perusoikeuksien suhteen, jotka liittyvät ihmisarvoiseen elämään, koulutuksen saantiin varattomuuden sitä estämättä, oikeuteen saada sosiaaliturvaa tai oikeutta tehdä työtä.

Kaikesta laillisuudesta huolimatta tällainen syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään tahi kansallisuuteen perustuva erioikeus on yhtä määritelmällisesti rasismia kuin kaikki muukin rasismi. Ja jälleen kerran, tästä on turha syyttää minua, sillä en ole näitä onnettomia periaatteita tai edes rasimimääritelmää luonut. Minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että perustuslaki on rasistinen ja kumoaa suurelta osin sellaiset syrjinnän vastaiset kansainväliset sopimukset, joihin valtiojohto on toisaalla sitoutunut.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet 8.3.2011 Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjaan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Sitoumuksen rasismimääritelmä on pääpirteiltään samansisältöinen yllä esittämäni YK:n määritelmän kanssa. Puolueiden sitoutuminen vahvistettiin 14.10.2015. Odotan toimia Perusuomalaisilta ja muilta hallituspuolueilta (kts. edellinen tekstini), mutta ennen kaikkea odotan toimia ihmisiltä. Vallitseva tilanne on epäjohdonmukaisuuden paraatiesimerkki.

P.P.S.: Ajankohtaisuuden takia nostan artikkelini argumentteihin läheisesti liittyväksi esimerkiksi Keskustan kansanedustaja Jari Lepän lausunnon, jonka mukaan "suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ei ole turvapaikan tarpeessa" (Yle 26.10.). Määritelmällisesti tällainen lausunto on selkeää rasismia, sillä se

1) kohdistuu turvapaikanhakijoihin (joka on kansalaisuuteen ja etnisyyteen perustuva kategoria) ja vielä erityisen ongelmallisesti siten, että se ei määrittele tarkemmin kenestä on kyse, vaan leimaa turvapaikanhakijoita yleisesti; sekä

2) välittää mielikuvaa, että tällä tarkemmin määrittelemättömällä joukolla ei ole yhdenvertaista oleskeluoikeutta maassa, vieläpä väittäen valtaosan turvapaikanhakijoista "tekevät keppihevosen tästä turvapaikanhakijastatuksestaan", eli epäille hakijoiden motiivien rehellisyyttä.

Lausunnossa mainitun turvapaikanhakija-statuksen takia Leppä levittää epäluuloa ja negatiivisia käsityksiä kaikkia turvapaikanhakijoita kohtaan ja näin tahtomattaankin nakertaa kaikkien turvapaikanhakijoiden yhdenvertaista asemaa sosiaalisesti ja mahdollisesti myös juridisesti.

13 kommenttia:

  1. Kauheaa sontaa.

    Ajatus siitä, että Suomen valtio on Suomen kansalaisten etujärjestö ohi ulkomaalaisten, syrjii kyllä syntyperän mukaan. Rasismia se kuitenkaan ei ole, jos samat ulkomaalaissäännöt koskevat etnistä suomalaista, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Eli esimerkiksi suomensukuista australialaista.

    Jos suurin osa turviksista on aiheettomia, niin kyllä se täytyy voida sanoa ilman syyttelyä rasistiksi tai miksikään muuksikaan hirviöksi. Vai miten sinä asiaa käsittelisit, jos siitä ei saa edes puhua? Vai onko vain pakko uskoa, että suurin osa on aiheellisia? Enkä nyt halua keskustella siitä, että mikä on totuus, vaan oletetaan pohdinnan vuoksi, että suurin osa on aiheettomia.

    VastaaPoista
  2. Kirjoitit, että mielestäsi syntyperän mukaan tapahtuva syrjintä ei ole rasismia, jos samat ulkomaalaissäännöt koskevat myös sellaista etnistä suomalaista, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta.

    Kansalaisuuden perusteella syrjiminen *on aina rasismia* niin omasta mielestäni kuin myös YK:n rotusyrjintämääritelmän mukaan, jota käytin tekstissä rasismimääritelmän pohjana – olipa ihminen etnisyys mikä hyvänsä. Tämä on varsin johdonmukaista, sillä kansalaisuus (tai kansalaisuudettomuus) on aivan samalla tavoin syntyperäistä kuin etnisyyskin – jotain sellaista johon yksilö ei voi itse juuri vaikuttaa.

    Samoin esimerkissäsi mainittu "etninen suomalainen", jota haluat ilmeisesti soveltaa kaikkiin yksilöihin, joissa on tietty määrä "suomalaista perimää" jää erittäin kyseenalaiseksi käsitteeksi. Etnisyyden määritelmän mukaan suomensukuiset australialaiset muodostavat oman etnisen ryhmänsä tai useita sellaisia – tällä ei ole perimän kanssa mitään tekemistä.

    Lisäksi esittämälläsi asialla on hyvin vähän tekemistä itse maahanmuuttokritiikin kanssa – tai siis asenteiden kautta kyllä mutta sisällän kannalta ei. Suuri osahan maahanmuuttokritiikkiä juuri painottaa, ettei kaikkia mahantulijoita tulisi käsitellä yhdenmukaisin standardein. Toivottavasti oikaiset jos olen väärässä.

    *

    Kysymyksesi siitä miten turvapaikanhakijoiden "aiheellisuudesta" tai "aiheettomuudesta" tulisi sitten puhua, on mielestäni erittäin ongelmallinen valitsemastasi näkökulmastasi käsin tarkasteltuna.

    Tuntuisi nimittäin siltä, että koko aiheen käsittelyn kärki on sinulle se, että turvapaikanhakijan voidaan osoittaa olevan se, joka on joko "aiheellinen" tai "aiheeton". Tämä on sikäli vääristynyt näkökulma, että nämä tämä "aiheellinen" tai "aiheeton" ovat aina raja- ja väestöpolitiikkaa tekevän valtion määrittelemiä, eivät turvapaikanhakijan ominaisuuksia.

    Koska rasismi liittyy keskeisesti vallankäyttöön, täytyisi kyetä näkemään kuka turvapaikkakysymyksissä käyttää valtaa ja keneen. Ts. turvapaikanhakija ei ole joko "sopiva" tai "epäsopiva", tai "aiheellinen" tai "aiheeton", vaan tällaisia ovat valtion asettamat kategoriat, jotka kieltävät tai sallivat joidenkin ihmisten asumisen ja yhdenvertaisen kohtelun. Tässä on vissi ero.

    Näkökulmasta käsin aihetta siis ei voi käsitellä "ilman syyttelyä rasistiksi", eikä mitään syyttelyä edes tarvita kun kyse on rasismista aivan syytelemättäkin.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aihetta voisi ylipäätään käsitellä. Siitä voi helposti puhua ei-rasistisesti, eli niin, että osoitetaan selvästi kuka käyttää (mieli)valtaa ja keneen; niin, että puhutaan todellisista yksilöistä ja asioista abstraktioiden sijaan; ja että jätetään kaikki sellaiset ilmaukset pois, jotka saattavat leimata ihmisryhmiä ja asiaan kuulumattomia yksilöitä.

    Kun kysyt miten minä asiaa käsittelisin, niin jotakuinkin näin:

    Saman ilmiön, joka sinulle näyttäytyy "suurimman osan turviksista aiheettomuutena" voi täsmällisemmin ilmaista sanomalla, että "Suomen valtio ei tunnusta useita maahan saapuvia täysivertaisina ihmisinä" ja siksi kieltää heitä muuttamasta Suomeen ja asumasta Suomessa.

    Jos asiaa haluaa avata enemmän, olisi tähän aiheellista lisätä, että täysivertaisuuden tunnustamiseen tai väheksymiseen vaikuttaa tiukat ja ideologiset – kulttuurin ja väestörakenteen puhtautta sekä sosiaalista koheesiota koskevat – ideaalit, joiden mukaan valtio asettaa kriteerit sille kuka ylipäätään käsitetään täysivertaisena ihmisenä.

    Tällaisia kriteerejä ovat mm. henkilön kansallisuus, etnisyys, luokka-asema, taloudellinen tilanne sekä valtion yksipuoliset tulkinnat hänen potentiaalista kasvattaa yritysjohdon ja sijoittajien tuloja (ja näin mahdollisesti myös kansantaloutta – vaikkakaan tämä ei ole niin tärkeää) sekä sopeutumisesta nationalistisiin kulttuurikäsityksiin. Rikkaita tällainen ihmisyyden polkeminen ei koske. Ja niin edelleen...

    VastaaPoista
  3. Siis täytyykö minun olla valmis jakamaan omaisuuteni kaikkien täysivertaisien ihmisten kanssa? Jos sinun perheelläsi on enemmän rahaa kuin naapurilla, niin onko sinun maksettava myös naapurin kersojen harrastukset tai et pidä heitä täysivertaisina ihmisinä?

    Lähes minkä tahansa voi halutessaan nähdä yleistämisenä. Minä en ainakaan ala elämään ja puhumaan yleistystä joka välissä huutavien vajakkien ehdoilla ja heidän takiaan käyttämään kapulakieltä. Sitäpaitsi maailman hahmottaminen vaatiikin yleistämistä.

    Suuri osa maahanmuuttokritiikkiä ei liity esittämiini argumentteihin. Minä en ole "suuri osa maahanmuuttokritiikkiä". Argumentoit yleistykseen turvaten.
    Mutta jos tulijoita jotenkin pisteytetään osaamisensa tai muun sopeutumisarvion perusteella, niin kyse ei ole rasismista sen enempää kuin työhaastattelussa. Yleistyksiä muuten hyväksikäytetään työnhakijoita arvioitaessakin. Täysin objektiivinen ja eksakti henkilöarviointi kun on mahdotonta käytössämme olevilla keinoilla. Akateeminen usein ohittaa amiksen, koska akateeminen todennäköisesti on fiksumpi, vaikka poikkeuksia löytyy. Puhun siis tilanteista, joissa koulutus ei suoraan anna osaamista kummallekaan. Samoin tietyn kulttuurin tai rodun edustajat voidaan tilastollisesti todeta todennäköisesti paremmiksi mamuiksi kuin toisen. Perusteltu rasistinen yleistys siis, mutta miksi sen pahempi kuin työnhakijan arvioiminen yleistyksiä hyväksikäyttäen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet esittämistäsi kysymyksistä ovat sinällään aivan aiheellista pohdittavaa, mutta eivät koske rasismia tai rasismimääritelmää. Argumenttini ei suinkaan ole voiko yleistyksiä tehdä tai välttää, vaan että rasismilla on selkeät kriteerit ja maahanmuuttokritiikki vastaa näitä kriteerejä.

      Asia johon tässä tartun on umpirasistinen pohdintasi kulttuurin ja rotujen hierarkiasta, joka mielestäsi voidaa osoittaa tilastollisesti, ja jonka päätät sen ilmeisen rasistisuuden myöntämiseen sanoin: "rasistinen yleistys siis, mutta miksi sen pahempi kuin työnhakijan arvioiminen yleistyksiä hyväksikäyttäen?". Minulle on aivan selvää mikä ero on rotusorrolla ja työpaikanhakijoiden arvioinnilla.

      Yhtä kaikki, tämä kysymyksesi siirtää keskustelun maahanmuutosta toiseen asia-aiheeseen, jota tulen varmasti pohtimaan tässä blogissa jatkossa, ja joka keskittyy kysymyksen, itse rasismin ja sen ongelmallisuuden, ympärille.

      Tällainen keskustelun eteneminen ja sen painopisteiden siirtyminen on oleellista niin ei tarvitse enää jatkossa sekoittaa joidenkin rasistisia asenteita maahanmuuttoon, jolla ei itse asiassa ole tämän kanssa mitään tekemistä. Tämä on koko tämän kyseisen blogauksen tarkoitus.

      Poista
  4. Nähdäkseni rasismiksi validoituminen ei ole se kaiken päättävä argumentti silloin, kun on esimerkiksi arvioitava yhteiskunnan kantokykyä käsitellä kymmeniätuhansia kieltä puhumattomia. Jos se aiheuttaa ongelmia, niitä on voitava tarkastella, vaikka se sitten tarkoittaisi ihmisryhmän ominaisustarkastelua nimenomaan taustoistaan johtuvien erojen vuoksi. Ja ymmärtänet, että ongelma-analyysillä en tarkoita vesikauhuista huutelua raiskauskulttuurista ja islamisaatiosta, vaan ihan järkiperäistä tutkintaa. Aito, kaikkien muiden yhteiskunnallisesti vaikuttavien tekijöiden yli käyvä yhdenvertaisuus edellyttäisi joko, että rajat poistettaisiin ylipäänsä tai että hyväksymme ajatuksen kävi mitä kävi -periaatteella. Ja itseäni kiinnostaa esimerkiksi syrjäytymisriskin minimointi sekä sosioekonomisen eriarvoistumisen ehkäisy ja keinot, joilla niistä saa puhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohdintasi ei varsinaisesti koske tekstissä käsiteltyjä argumentteja vaan esittelet tässä vain yhden hyvin yleisen, läpipinnallisen, epätieteellisen ja tyhjän rasistisen argumentin "yhteiskunnan kantokyvystä", jota ulkomaalaiset mielestäsi ratkaisevasti uhkaa.

      Asiasta on kirjoitettu vinot pinot tekstiä monista eri näkökulmista – niin talouden kuin väestötutkimuksen lähtökohdista, joten en lähde siihen nyt sen enempää, ja toivon ettet sinäkään lähde – kunhan totean, ettei sellaista asiaa kuin yhteiskunnan kantokyky ole olemassakaan. Eri yhteiskuntakerrostumat ja eturyhmät hyötyvät tai kärsivät talouden suhdanteista eri tavoin ja usein nämä kokemukset ovat keskenään ristiriidassa. Itse asiassa yhteiskunnan kokonaisedusta lakattiin yhteiskuntatieteissä puhumasta jo joskus kekkosen aikoihin. Jos käsitin huolesi oikein, kyse on paremminkin tulonjaosta, jota ei voi laittaa hyvällä tahdollakaan maahanmuuttajien syyksi, vaan paremminkin heidän, joille vaurautta muiden kannalta kestämättömästi kasautuu.

      Mutta ei tästä sen enempää. En nimittäin mielelläni siirrä tätä keskusteluketjua koskemaan maahanmuuttokritiikin pinttyneimpien myyttien purkamista – tälle kun on omat keskustelunsa ja näitä on jo valmiiksi käsitelty blogosfäärissä, tutkimuksissa ja mediassa paljon ja perinpohjaisesti.

      Vaadit edellisen kirjoittajan tapaan, että ongelmia on voitava tarkastella. Totta kai. Mutta kuten hänelle vastasin, tämä ei vaadi rasismia, eikä näissä ongelmissa todellakaan ole kyse kenenkään "rodusta, ihonväristä, syntyperästä, kansalaisuudesta tai etnisyydestä" vaan jostain aivan muusta. Rasismista on ongelmanratkaisussa vain harmia, sillä se ei ole ongelmien käsittelyä vaan paremminkin niiden käsittelyn välttelyä. Kannattaa lukea mitä vastasin 27. lokakuuta 2015 klo 1.24 viestissä.

      Poista
  5. Jos nyt oikein tulkitsen sinun kirjoituksesi, niin sinusta kansallisvaltion olemassaolo on rasismia, koska se syrjii kansakuntaan kuulumattomia, joilla ei ole kyseisessä valtiossa samoja oikeuksia kuin kansakuntaan kuuluvia. Ja tämän perusteeksi vetoat Yhdistyneisiin Kansakuntiin, joka määritelmällisesti on suvereenien kansallisvaltioiden muodostama liitto ja jonka peruslähtökohta on juuri siinä, että on olemassa kansallisvaltioita.

    On siis selvää, että YK:n rotusyrjinnän vastainen julistus ei voi tarkoittaa sitä, että kansallisvaltiot suvereeneina kyseisen kansakunnan etua ajavana entiteettinä olisivat väärin. Koko rakennelmasi siis romahtaa tähän.

    Jos taas sinusta kansallisvaltion olemassaolo on ok ja se saa ajaa kansakunnan etua syyllistymättä rasismiin, niin silloin on myös selvää, että muihin kansakuntiin kuuluvien maahan päästämisen rajoitukset eivät itsessään myöskään voi olla rasistisia.

    Tämä koko juttusi perustasta. Toinen juttu on sitten se, että maahanmuuttokrittiikki voi ihan hyvin olla täysin maahanmuuttajia etnisin tai kansallisin perustein lajittelematonta. Sanotaan, että kritisoi sitä, että maahan otetaan henkilöitä, joiden työllistyminen on epätodennäköistä, mutta ei vastusta lainkaan sitä, että todennäköisesti työllistyviä päästetään maahan riippumatta heidän alkuperästään. Tällainen pisteytyssysteemi on joissain maissa käytössä (esim. Kanada ja Australia). Haluaisin kuulla, millä perusteella tällaisen systeemin kannattaminen on rasistista, kun siinä ei pohjata maahanmuuttajien jaottelua "rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalaisuuteen tai etnisyyteen", vaan esim. koulutukseen ja työkokemukseen. Eihän työhönottoakaan pidetä rasistisena, jos hakijat pannaan järjestykseen noiden tekijöiden perusteella, mutta on jos siinä käytetään kriteereinä "rotua, ihonväriä, jne."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et tainut huomata että en vetoa tekstissä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Tekstin ensimäisessä lausessa sanotaan: "Jos YK:n "rotusyrjintä"-määritelmä *laajennetaan rasismin määritelmäksi*, on rasismilla silloin kaksi kriteeriä." En siis vetoa YK:n asiakirjaan, josta tämä rotusyrjintämääritelmä on vaan käytän heidän määritelmäänsä rotusorrosta rasismimääritelmän pohjana. Perustelen myöhemmin hakasuluissa olevassa lauseessa valintaani sillä, että YK:n määritelmästä muokattu rasismimääritelmä "lienee yleisesti tunnetuin määritelmä rasismille".

      YK:n asiakirja on nimeltään "Asetus kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta" jossa puhutaan vain *valtioiden* velvoitteista suhteessa sotusyrjintään ja painotetaan (aivan kuten sinäkin ehdotat), että nämä velvoitteet eivät koske "sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä" ja että asetuksen mukaista sortoa on vain se mitä tapahtuu "julkisen elämän alalla". Syy näihin täsmennyksiin on juuri se, että soppari on valtioiden välinen, koskee valtiollisia asioita, eikä ole valtioiden tai YK:n etu kieltää valtioiden olemassaoloa.

      Nämä edelliset seikat eivät kuitenkaan vaikuta rotusyrjinnän määritelmän kovaan ytimeen, ja kun tämä laajennetaan rasismimääritelmäksi, ei sillä ole enää mitään tekemistä niiden kansallisvaltiollisisten puitteiden kanssa mitä asetus alkujaan suitsii.

      Pisteytyksen rasismi on siinä, että se arvostelee "soveliaaksi" tai "sopimattomaksi" vain etnisin ja kansallisin perustein luokiteltuja ihmisiä. Eli se täyttää molemmat rasismimääritelmän vaatimukset (kts. tekstin alussa)

      Poista
    2. Niin, eli YK:n rasismin vastainen paperi on sitä mieltä, että "velvoitteet eivät koske sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä". Eli siis kansalaisten ja ei-kansalaisten eri tavoin käsittely valtion toimesta ei ole rasismia, eikä luonnollisesti silloin sitä ole myöskään se, että joku kannattaa tällaista touhua.

      Ja kun vetoat "julkisen elämän alaan", niin sitähän melkein kaikki maahanmuuttokritiikki koskee. Ylivoimaisesti suurin osa siitä koskee sitä, että a) maassa saa ylipäänsä oleskella ulkomaalainen ja ennen kaikkea b) ulkomaalainen on oikeutettu tiettyihin julkisiin palveluihin tai tukiin. Nuo molemmat ovat luonnollisesti juuri julkiseen elämään liittyviä asioita.

      Ja millä ihmeen perusteella pisteytyssysteemi, joka jaottelee soveliaat ja soveltumattomat koulutuksen, työkokemuksen, jne. perusteella tekee sen "vain etnisin ja kansallisin perustein"? Tässä linkki siihen, miten Kanadan pistesysteemi jakaa pisteita:http://www.workpermit.com/canada/points_calculator.htm Voitko kertoa sen kohdan tuossa pisteytyssysteemissä, jossa viitataan etnisyyteen tai kansallisuuteen? Ainoa tuohon viittaava asia on se, että englannin ja ranskan osaamisesta saa pisteitä, mutta tietenkin on päivänselvää, että maassa, jossa käytetään englantia ja ranskaa näiden osaaminen on selvä plussa työllistymisen kannalta.

      Ja siis tuo arvostelu kohdistetaan vain ei-kansalaisiin (Kanadan kansalaiset eivät joudu täyttämään noita pistevaatimuksia saadakseen oleskella Kanadassa) ja sinun itsesi mukaan kansalaisten ja ei-kansalaisten erottelu ei siis rasismia. MOT.

      Poista
    3. Vielä tuohon Kanadan systeemiin liittyen, olenko siis rasisti, jos kannattaisin Suomen maahanmuuttopolitiikaksi sitä, että Kanadan systeemi muutettaisiin Suomeen soveltuvaksi (kielipisteet ovat oikeastaan ainoa, joka vaatii rukkausta) ja sitä sovellettaisiin maahanmuuttajille oleskelulupien myöntämisessä? Jos olen, niin mitä etsnistä tai kansallista ryhmää mielestäsi vaadin syrjittäväksi?

      Poista
    4. Olisiko pikku hiljaa aika kääntää levyä? Vastaukset kysymyksiisi: 1) olet, 2) kaikkia maahanmuuttajia – maahanmuutto on kansalaisuuteen perustuva status.

      P.S: En vastaa enää "Kanadan systeemiin" liittyviin kysymyksiin ellei niihin tule jotain merkittävää sisällöllistä lisäystä tai jos et itse huomioi jo esittämiäni argumentteja.

      Poista
    5. YK:n mukaanhan juuri kaikkien maahanmuuttajien erottelu maan kansalaisista ei ollut syrjintää. Miten siis tuota erottelua kannattaminen voisi olla syrjinnän vaatimista?

      Tai jos olet eri mieltä, niin voitko kertoa, mitä sinusta siis tarkoittaa siinä YK:n jutusta lainaamassasi jutussa kohta:"velvoitteet eivät koske sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä"?

      Jos YK on sitä mieltä, että etuoikeuksien ei-kansalaisilta evääminen ei ole syrjintää, ja sitten kannattaa sitä, että valtio harjoittaa juuri sitä, että erottelee kansalaisia ja ei-kansalaisia sen suhteen, mihin etuoikeuksiin he ovat oikeutettuja, niin mikä ihme on se logiikka, jolla tämä sitten voi olla syrjintää?

      Tähän perustavaan kysymykseen et ole vieläkään vastannut.

      Vastasit edellä näin:"Nämä edelliset seikat eivät kuitenkaan vaikuta rotusyrjinnän määritelmän kovaan ytimeen," En tiedä, mitä tarkoitat rotusyrjinnän määritelmän kovalla ytimellä. Minusta rotusyrjinnän määritelmän kova ydin juuri ei sisällä sitä, etteikö valtio saisi etuoikeuksia jaellessaan kohdella kansalaisia ja ei-kansalaisia eri tavoin ja tuo YK:n kohta on tästä samaa mieltä.

      Voitko lisäksi selittää, miten nykyinen valtioihin perustuva systeemi voi edes toimia, jos kansalaisia ja ei-kansalaisia eivät valtiot saa kohdella eri tavoin etuoikeuksia myöntäessään syyllistymättä syrjintään? Ymmärrän, että jos ajat jotain maailmanvaltiota, jossa ei ole käsitettä ei-kansalainen, niin tuo voi toimia, mutta mistään tällaisesta et ole rasismista puhuessasi puhunut, joten oletan, että keskustelu käydään siinä kontekstissa, että elämää jatketaan edelleen suvereeneista valtioista koostuvasta systeemissä.

      Poista
    6. "voitko kertoa, mitä sinusta siis tarkoittaa siinä YK:n jutusta lainaamassasi jutussa kohta:"velvoitteet eivät koske sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä"? "

      Se tarkoittaa juur sitä mitä siinä lukee. Eli siinä puhutaan asetuksessa valtioille määritellyistä velvotteista. Siinä siis sanotaan, että valtiot voivat tehdä poikkeuksia niihin käytäntöihin, joita kyseinen YK asetus muuten velvoittaa valtioita noudattamaan silloin kun kyseessä on kansalaisten ja ei-kansalaisten välisesta erioikeudesta. Eli YK antaa valtioille luvan olla rasistisia tietyissa tapauksissa. Tällä ei ole mitään tekemistä asetuksen rotusyrjintämääritelmän kanssa.

      "Voitko lisäksi selittää, miten nykyinen valtioihin perustuva systeemi voi edes toimia, jos kansalaisia ja ei-kansalaisia eivät valtiot saa kohdella eri tavoin etuoikeuksia myöntäessään syyllistymättä syrjintään? "

      Kysymyksesi on pölhö. Tietenkään nykyinen systeemi ei voi mitenkään toimia olematta rasistinen koska se on de facto rasistinen, jos tätä muutetaan ei puhuta enää nykyisestä systeemistä, vaan jostain muusta.

      Poista